Kirjallinen kysymys: Luotsausmaksujen yhtenäistäminen eri satamien välillä ja luotsaustoiminnan avaaminen alueelliselle kilpailulle19.06.2013 Eduskunnan puhemiehelleVäylämaksut Suomessa ovat yhtenäisiä kaikkien satamien kesken. Maksut määräytyvät laivan nettovetoisuuden ja jääluokan perusteella, ja niillä rahoitetaan väylien ja jäänmurtajien kunnossapitoa. Väylämaksut olivat vuosina 2004-2007 noin 25 miljoonaa euroa ylijäämäiset. Riittävän suuret laivat ovat luotsinkäyttövelvollisia. Tällaisia ovat esimerkiksi öljyä ja vaarallisia aineita kuljettavat alukset, joten luotsit ovat ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä ammattimiehiä. Elektroniikka tai navigointiapu ei erityisolosuhteissamme ole riittävä tae turvallisuudesta, koska saaristo ja jääolosuhteet asettavat merkittäviä haasteita. Kaikki muutkin alukset, joiden pituus ylittää 70 metriä tai leveys 14 metriä tai kesälastisyväys suolavedessä yli 4,5 metriä, ovat luotsinkäyttövelvollisia. Luotsauksesta Suomessa on aikaisemmin vastannut Merenkulkulaitos ja sen jälkeen Luotsausliikelaitos. Nykyään valtion sataprosenttisesti omistamalla Finnpilot Oy:llä on kuitenkin täydellinen monopoliasema. Luotsauslakiin (940/2003) tehtiin 3.12.2010 muutos, jonka mukaan luotsauspalveluja ei saa tarjota eikä luotsaustoimintaa harjoittaa muu kuin tässä laissa tarkoitettu luotsausyhtiö. Finnpilot Oy:n hallituksella on yksinoikeus päättää luotsausmaksuista, palvelujen tuotannosta, hinnoittelusta ja jakelusta. Tilannetta voisi verrata Oy Alko Ab:hen ennen sen pilkkomista. Merkittävä ero on kuitenkin siinä, että kuluttaja voi jättää Alkossa asioimisen väliin. Jos luotsinkäyttövelvollinen alus jättää luotsin ottamatta, seurauksena on syyte ja siitä johtuvat rangaistukset. Luotsausmaksut määritetään nykykäytännön mukaisesti laivan koon ja luotsatun matkan pituuden perusteella. Erilaisten olosuhteiden vuoksi valtio on pitkään tukenut Saimaan liikennettä. Maksun sitominen matkaan on ymmärrettävää, mutta epäoikeudenmukaista. Turun ja Naantalin laivojen luotsaustuotot ovat pitkään olleet keskimäärin 150 prosenttia ylikatteellisia. Näiden satamien aktiivisella liikenteellä rahoitetaan siis myös kannattamattomien väylien luotsauksia. Saaristomeren jälkeen suurimmat luotsausmaksut ovat Kymenlaaksossa, jossa sijaitsee Hamina-Kotkan satama. Satama tarjoaa erinomaiset yhteydet esimerkiksi Venäjälle. Utön kautta Turkuun ja Naantaliin tehtävä luotsausmatka on lyhimmillään 57 merimailia eli noin 106 kilometriä ja pisimmillään Nyhamnin kautta jopa 90 merimailia eli 167 kilometriä. Useimmat luotsiväylät mereltä Maarianhaminaan ja Selkä- ja Perämeren satamiin ovat kuitenkin merkittävästi lyhyempiä. Luotsausmatka Harmajalta Helsingin Eteläsatamaan on ainoastaan 6 merimailia eli noin 11 kilometriä. Luotsit opastavat laivat molempiin suuntiin, eli luotsin on oltava satamassa sekä tultaessa että lähtiessä. Ongelman laajuus selviää, kun käytetään käytännön esimerkkinä Turussa vuonna 2011 käynyttä Artania-risteilyalusta. Aluksen nettovetoisuus on 19 744 tonnia, ja edestakainen luotsaus Utöstä Turkuun maksoi 9 354 euroa. Vastaava käynti Helsingissä tai Maarianhaminassa olisi maksanut varustamolle vain 2 420 euroa. Saaristomeren luotsien maksut ovat siis moninkertaiset ja vaikuttavat etenkin kesällä liikkuvien risteilyalusten suunnitelmiin. Kustannukset ovat tämän jälkeen vain nousseet, eikä edellä mainittu risteilyalus ole enää Turussa poikennutkaan. Satamien korkeat luotsausmaksut ovat johtaneetkin asiakkaiden menetykseen. Kotimaisia risteilijöitä on viety Puolaan asti korjattaviksi. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Johanna Mäkisen tutkimuksen mukaan luotsausmäärät ovat vähentyneet eniten Turussa. Turun sataman mukaan korkeat luotsimaksut estävät liikennemäärän kasvun, kun tavara kuljetetaan muualle. Luotsausmaksuilla on ollut selkeä Turun risteilyliikennettä vähentävä merkitys. Esimerkiksi vuonna 2011 Turussa kävi seitsemän isoa risteilyalusta, vuonna 2012 enää neljä ja tänä vuonna on tulossa kaksi. Ensi vuodeksi ei ole ainuttakaan varausta tiedossa. Tappio on seutukunnallinen - imagohaitasta puhumattakaan. EP-Logistics Oy on aktiivisesti ollut yhteydessä Turun, Naantalin ja Hamina-Kotkan satamiin ja varustamoihin, ja he ovat selvittämässä erilaisia vaihtoehtoja luotsausmaksuista johtuviin vienti- ja tuonti- sekä transitoliikenteen ongelmiin. Tarve kustannustehokkaalle mallille on akuutti, ja on selvää, että maksuperustetta on muutettava, vaikka toisenlaisiakin malleja on selvitetty. Hamina-Kotkassa jopa luotsipaikkaa suunnitellaan siirrettäväksi ylisuurten kustannusten vähentämiseksi. Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse, ja luotsausmaksujen eroavaisuudet satamien kesken ja yleiset hinnankorotukset vähentävät merkittävästi koko maan kilpailukykyä. Vienti- ja tuontiteollisuus sekä transitoliikenne kärsii. Ongelman voisi ratkaista kahdella eri tavalla Luotsausmaksut yhtenäistetään väylämaksujen tapaan kaikille satamille, ja kannattamattomille alueille maksetaan maltillista valtion tukea Luotsaus avataan kilpailulle alueellisesti Luotsausmaksujen yhtenäistäminen ja kannattamattomien alueiden tukeminen Alkuperäisen aloitteen luotsausmaksujen yhtenäistämiseksi on tehnyt Turun yliopiston merenkulkutalouden emeritusprofessori Jorma Taina. Finnpilot Oy:n monopoliasema voisi säilyä, jos luotsausmaksut saataisiin väylämaksujen tapaan samoiksi kaikkiin Suomen satamiin. Finnpilotin tulos pysyisi samana, ja satamien keskinäinen tasa-arvo parantuisi oleellisesti. Liiketaloudellisesti kannattamattomia alueita voitaisiin kompensoida Saimaan alueen mukaisesti, jolloin luotsauspalveluista maksettaisiin hintatukea. Tuki voisi olla maltillinen ja porrastettu usealle vuodelle. Luotsauksen avaaminen kilpailulle Luotsauksen avaaminen alueellisesti kilpailulle huomioisi paremmin eri alueiden erityispiirteet, ja esimerkiksi Saaristomeren, Perämeren ja Saimaan alueet voisivat kilpailla omassa sarjassaan. Euroopassa on pitkät perinteet yksityisillä luotsausyrityksillä, ja valvonta on kehittynyt tehokkaaksi. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman luotsaustyöryhmän mukaan (1.2.2011) kilpailun avaamiselle ei ole lainsäädännöllisiä eikä toiminnallisia esteitä. Finnpilot Oy:n monopoliasema voi myös rikkoa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Monopoliasema heikentää luotsauksen kehittämistä, koska ydintoimintojen sijaan on panostettu organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Tämä on johtanut muun muassa käyttökuntoisen kaluston romuttamiseen, vaikka sillä olisi ollut kysyntää avoimilla markkinoilla. Luotsaustoimintaa ei välttämättä tarvitse järjestää työsopimussuhteisena valtion 100-prosenttisesti omistaman Finnpilot Oy:n kautta. Toimiva malli voisi olla yhtiöitetty toiminta, jossa luotsit olisivat osakkaina. Silloin kokonaistaloudellinen vastuu olisi suoraan toiminnanharjoittajilla, joita viranomaisten olisi helppo valvoa meriturvallisuuden osalta. Mallilla myös ehkäistäisiin merenkulun sidosryhmien eturistiriitoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisia suunnitelmia hallituksella on ylikatteellisista luotsausmaksuista kärsivien satamien kilpailukyvyn ja liiketoiminnallisten edellytysten turvaamiseksi, miten hallitus aikoo parantaa satamien keskinäistä tasa-arvoa, yhtenäistää luotsausmaksut eri satamien välillä ja kompensoida liiketaloudellisesti kannattamattomien alueiden toimintaa, ovatko hallituspuolueet pääsemässä yhteisymmärrykseen luotsaustoiminnan monopoliaseman lopettamisesta ja luotsaustoiminnan avaamisesta alueelliselle kilpailulle ja voivatko luotsaustoiminnan uudistamisen pilottikohteina toimia Turun, Naantalin ja Hamina-Kotkan satamat? Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2013 Lauri Heikkilä /ps Juho Eerola /ps |
