Asiatietoa maahanmuutto- ja turvapaikkakeskusteluihin
10.09.2015 Maahanmuuttoviraston sivuilla (www.migri.fi) on suomeksi ja vierailla kielillä tietoja maahanmuutosta ja turvapaikanhakemisesta. Toinen maahanmuuttoon liittyvä sivusto on Pakolaisneuvonta (www.pakolaisneuvonta.fi), josta löytyy tietoa mm. turvapaikanhakijoiden vastaanottorahoista, terveydenhoidosta ja täydentävistä avustuksista. Asiatieto on tärkeää, koska Suomi joutunee tänä vuonna sijoittamaan lähes 15 000 Etelä-Euroopan EU-maihin rantautunutta pakolaista. EU:n ja YK:n tulisi tehdä yhteistyötä ja pyrkiä vaikuttamaan lähtömaiden olosuhteisiin ja politiikkaan siten, että pakolaiset voivat palata lähtömaihinsa mahdollisimman pian.
Moni suomalainen on ihmeissään, että miten tähän on tultu ja miksi Suomi pienenä maana joutuu kantamaan vastuuta kaukaisten maiden huonosti hoidetusta politiikasta? Suomen talous- ja työllisyysnäkymät eivät ole valoisia eivätkä rohkaisevia. Asioita seuraavat aavistavat jo, että pikaratkaisua pakolaisongelmaan ei löydy. Suomi sivistysvaltiona ja EU:n jäsenvaltiona joutuu kantamaan vastuuta ongelmista, joita se ei ole aiheuttanut. Pakolaisongelman käsittely vie aikaa ja energiaa maamme hallitukselta, jonka tulisi pystyä ratkaisemaan mm. heikko työllisyystilanteemme sekä terveyden- ja sosiaalihuollon ongelmat.
Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei voida heti käännyttää vaan pitää odottaa, että päätös käännyttämisestä on saanut lainvoiman. Turvapaikanhakija saa valittaa tietyn ajan sisällä kielteisestä päätöksestä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Päätöksenteon lainvoimaisuuden saavuttaminen voi venyä jopa kahteen vuoteen. Sen ajan turvapaikanhakija voi nauttia valtiomme tarjoamista palveluista. Hitaasti toimiva päätöksentekoprosessi tulee Suomelle kalliiksi ja sitä on nopeutettava.
Suomeen on nyt viimeisimpien arvioiden mukaan tulossa ainakin 15 000 turvapaikanhakijaa aiemmin päätetyn 1100 tulijan sijaan. Jos päätöskäsittely kestää keskimäärin vuoden jokaisen tulijan kohdalta ja yhden vuoden Suomessa oleskelun hinnaksi on arvioitu 15 000 € jokaista kohti, niin tarvitaan vielä yli 210 miljoonaa euroa lisää jo pelkkään täällä oleskeluun. Terveydenhuoltoon, oikeuskäsittelyihin ja muiden syntyvien ongelmien hoitoon tarvittavat lisäresurssit eivät vielä sisälly tähänkään arvioon. Nämäkin rahat täytyy jostain löytyä. Pienituloisilta perheiltä, opiskelijoilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä on jo nyt leikattu tarpeeksi. Heidän sietorajansa on ylitetty jo kauan sitten.
Maahanmuuttosivuston tietoihin tarvittaisiin päivitystä kohtaan: Perustietoa Suomessa asumisesta. Nykyinen tietopaketti Suomesta on tarkoitettu lähinnä Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille. Siinä Suomen historia on typistetty kolmeen riviin: ” Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Tätä ennen Suomi oli Venäjän vallan alaisuudessa vuodet 1809–1917, tosin Suomella oli jonkun verran omaa autonomista päätöksentekovaltaa. Sitä ennen Suomi kuului 600 vuoden ajan Ruotsiin.” Siinä ei mainita faktoina ollenkaan sisällis-, talvi- ja jatkosotaa, jotka olivat välttämättömiä, jotta maamme säilytti itsenäisyytensä. Oman maan puolustamista pidettiin kunnia-asiana, pakoon ei voinut lähteä.
Olisi toivottavaa, että sivustolla mainittaisiin Suomen nykyinen huono taloudellinen tila, lähes 300 000 työllistettävää ja kasvava velkataakkamme. Nyt sivujen sisältö on kuin muistokirjoitus menneistä hyvistä ajoista, jolloin maa- ja metsätalous kukoisti, IT-aloilla oli työpaikkoja ja peliyhtiöt loivat oman ihmeellisen tarinansa. Nyt hyvinvointivaltiosta on vain rippeet jäljellä. Maahanmuuttajilla ja turvapaikanhakijoilla on oikeus saada realistinen ja todellinen kuva Suomesta ja sen taloudesta. Ja me suomalaiset haluamme tilastoja turvapaikanhakijoista aiheutuvista kokonaiskuluista.
|