Kirjallinen kysymys: Opetushallituksen määrärahavaje, perustehtävistä selviytyminen ja sähköisen opiskelijavalintajärjestelmän toteuttaminen14.05.2013 Eduskunnan puhemiehelleKehyspäätöksessä Opetushallituksen toimintamenoja rokotettiin lähes 3 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasoon nähden. Opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan nähden erotus on jo ensi vuonna 6 miljoonaa euroa. Opetushallituksen henkilöstömäärä on viimeisten seitsemän vuoden aikana vähentynyt jo 20 prosentilla, ja muutos on tapahtunut, vaikka Opetushallituksen tehtävät on pidetty ennallaan. Kehysriihessä tehdyt päätökset ovat katastrofi Opetushallituksen lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen kannalta. Näitä velvoitteita ovat esimerkiksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet, ammatillisten tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä erilaiset kehityshankkeet. Opetushallitus myös ylläpitää toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valintarekisteriä, järjestää kielitutkintoja, järjestää ja rahoittaa jatkokoulutusta opettajille ja muulle koulutoimen henkilöstölle, vastaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta sekä kehittää ja tuottaa oppimateriaalia. Yksitoista valtion oppilaitosta on Opetushallituksen vastuulla. Opetushallitus on toiminut jo vuodesta 1991, jolloin Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin vuoden 2013 alusta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Aiemmin asiaan liittyvä lainsäädäntö valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Uusi käytäntö on kaksijakoinen ja ristiriitainen, koska yksityisten päivähoitopalveluiden valvonta jää edelleen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Eduskunta hyväksyi tämän vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa edellytetään, että varhaiskasvatuslainsäädännön jatkovalmistelussa hallitus selvittää kaikkien varhaiskasvatukseen liittyvien tehtävien siirtämisen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen perusteiden laatiminen määritellään selkeästi Opetushallituksen tehtäväksi. Lisäksi luvattiin riittävät resurssit Opetushallitukselle siirtyvien tehtävien hoitamiseen. Kehysriihen päätökseen ei kuitenkaan sisälly minkäänlaista mainintaa Opetushallitukselle siirtyvistä resursseista. Tehtäviä siis lisättiin ja luvattiin, mutta resurssit leikattiin pöyristyttävästi pois varhaiskasvatuksen perusteiden laatimisen osalta. Perustehtävien hoito on vaakalaudalla, mutta silti opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 2,1 miljoonaa euroa toisarvoisiin tutkimushankkeisiin, kuten Tampereen yliopiston "Koululla on väliä" - tutkimushankkeelle. Sähköisen opiskelijavalintajärjestelmän uudistaminen on ehdottomasti saatettava päätökseen ripeästi, sillä nuoret ikäluokat siirtyvät hitaasti opiskelemaan ja työelämään. Nykyinen järjestelmä on tehoton, koska koulutustarjontaa ei kyetä hyödyntämään ja myös opiskelun laatu kärsii. Opetusministeri on helmikuussa 2013 maininnut, että uusi opiskelijavalintajärjestelmä tukee sitä, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Uusia säännöksiä on tarkoitus soveltaa jo syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen, mutta toteuttaminen käytännössä vaatii päättäväisyyden lisäksi myös riittävät resurssit, joita on nyt ohjattu toissijaisiin kohteisiin. Koulutustakuun toteutuminen käytännössä voi olla hankalaa, jos Opetushallitus joutuu toimimaan runsaasti alimitoitetulla budjetilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Opetushallitus voi suoriutua perustehtävistään, kun vuoden 2014 määrärahavaje on jopa kuusi miljoonaa euroa, mitä opetusministeri aikoo tehdä, etteivät sähköisen opiskelijavalintajärjestelmän uudistamiseen liittyvät velvoitteet jää toteuttamatta, miten hallitus toteuttaa koulutustakuun, jos sähköisen opiskelijavalintajärjestelmän kehitystyötä ei saada ripeästi päätökseen ja missä ovat hallituksen prioriteetit, kun tällaisille yhteiskunnallisesti tärkeille hankkeille ei riitä rahoitusta, mutta toisarvoisiin tutkimushankkeisiin jaetaan varoja yli 2 miljoonaa euroa? Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2013 Lauri Heikkilä /ps |
