Avauspuheeni "Monitori 2014"-seminaarissa

Hyvät IT-alan osaajat, yrittäjät, tutkijat ja opiskelijat,

Aluksi haluan kiittää mahdollisuudesta avata tämä ajankohtainen ja tulevaisuutta luotaava seminaari. Osin tunnen kuuluvani talon väkeen, vaikka viimeisen kolmen vuoden aikana olen eduskunnassa vähän vieraantunut mikroelektroniikan tutkimuksesta ja opettamisesta. On mukava havaita, että päivän puhujina on edustajia ministeriöistä, yliopistosta, ammattikorkeakoulusta, yrityksestä ja yhdistyksestä. Esiintyjät edustavat laajasti nykyistä yhteiskuntaamme ja niitä yhteiskunnan rakenteita, jotka toimivat koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa ja tukena. Valittu aihepiiri on ajankohtainen ja sopii hyvin valtioneuvoston tulevaisuusstrategiaan ja tavoitteisiin. Terveyden, hyvinvoinnin ja teknologia-alojen kehittämiseen tulisi panostaa voimakkaammin, jotta maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia voitaisiin turvata tehokkaasti tulevaisuudessa.

Menneinä vuosikymmeninä yhteiskuntamme koulutustaso on parantunut huomattavasti, mutta samalla on tapahtunut voimakas hallinnon, erikois- ja tieteenalojen jakautuminen kapeisiin sektoreihin. Jo 20 vuotta sitten alettiin puhua poikkitieteellisistä tutkimusryhmistä, joilla saatiin laajempi erikoisalojen ja eri tieteenalojen osaaminen yhdistettyä tutkimushankkeiden tehokkaaksi eteenpäin viemiseksi, jotta pystyttiin paremmin vastaamaan yhteiskunnan muutosten tuomiin haasteisiin. Merkittäviä haasteita on tullut suomalaiselle yhteiskunnalle valuuttojen vapaan liikkuvuuden, EU-jäsenyyden ja globaalin maailman kaupan myötä. Niinpä nykyisin vaaditaan yhä useammin monikansallisia tutkimusprojekteja, jos rahoitusta haetaan esimerkiksi EU:lta.

Arvoisat kuulijat

Jos me katsomme IT-alan nopeaa kehitystä Suomessa, niin 1980-luvun loppupuolella oltiin tilanteessa, jolloin ensimmäisten pienikokoisten Nokian puhelinten kehitys- ja valmistustyöt alkoivat. Tällöin yhtiö värväsi opiskelijoita ja elektroniikka-alan osaajia yliopistoista ja silloisesta teknillisestä opistosta jopa kesken opintojen töihin teollisuuteen. 1980-luvulta alkaen Nokian työvoiman tarve vauhditti elektroniikka- ja tietoliikennealan kehitystä. Nokia oli yritys, joka luopui vanhoista yritysten toimintamalleista ja lähti voimakkaasti verkostoitumaan ja levittäytymään maailmalle. Tämän mahdollistivat harvaan asutussa maassa tehty kehitystyö ja tarve radiopuhelimille, joilla pystyi kasvavassa taloudessa pitämään yhteyttä liikekumppaneihin. Myöhemmin tekniikan kehityksen myötä matkapuhelimien hinnat laskivat ja niiden käyttö laajeni eri ammattiryhmiin. Vähitellen 1990-2000- luvuilla alkoivat matkapuhelimet yleistyä tavallisten kansalaisten käytössä. Kasvupotentiaalia oli ja  samanaikaisesti alan koulutusta ja tutkimusta lisättiin. 1990-luvun lopulla puhuttiin jo kämmentietokoneiden ja tablettitietokoneidenkin tulosta, ainakin luvattiin lisätä älykkyyttä ja prosessoreita puhelimiin. Muutos on ollut nopeaa sen jälkeenkin.
Puhelinteollisuuteen suuntautuva maisteri ja alkava diplomi-insinöörikoulutus olivat laitoksen pääopintosuunnat. Kymmenisen vuotta sitten pienenä sivujuonteena laitoksella alkoi myös tämä terveyden ja hyvinvoinnin aloihin suuntautunut tutkimus.

Nykyisin valtion talous painii kasvavassa velkakierteessä, säästöjä tarvitaan ja menoleikkauksia tehdään joka puolelta. Opetukseen ja tutkimukseenkaan ei voida panostaa tavalla, jolla saataisiin nopeammin tuloksia aikaan. Rahaa puuttuu myös kuntataloudesta, jolle eduskunta ja ministeriöt säätävät ja siirtävät lisää velvoitteita vuosittain osoittamatta kuitenkaan lisää valtionosuuksia tehtävien rahoittamiseen. Viime aikoina kunnista on kuulunut perusteltuja väitteitä siitä, että hallitus ja valtionvarainministeriö ovat ohjeillaan, rahoitusperusteiden muutoksilla ja muilla säästövaatimuksillaan ajaneet kuntia taloudelliseen ahdinkoon tietoisesti. Velkaantuville kunnille on sitten asetettu pakkoliitosvaatimus taloudellisesta ahdingosta vapautumisen ehdoksi.

Kuntaliitoksista ei kuitenkaan juurikaan synny säästöjä ensimmäisen viiden vuoden aikana, koska säädetyn irtisanomissuojan aikana ei ole saanut lakkauttaa virkoja. Jos viiden vuoden suoja-ajan kuluessa kunnassa on tehty uusi kuntaliitos, niin suoja-ajan laskeminen hallinnon viranhaltijoille on alkanut alusta. Lähivuosina monissa kunnissa kuitenkin tämä viiden vuoden määräaika täyttyy ja irtisanomisaalto on kunta-alalla säästökeinona tulossa.

Arvoisat kuulijat

Kuntalaisille liitokset ovat yleensä merkinneet palvelujen siirtymistä kauemmaksi. Kunnallisvero ei kuitenkaan ole laskenut vaan sitä on korotettu viime vuosina tihenevään tahtiin. Koulutuksesta, terveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta on pitänyt säästää. Näitä säästöpaineita ei varsinkaan Salon seudulla ole helpottaneet samaan aikaan lisääntynyt työttömyys, joka on johtunut Nokian tuotannon alasajosta Salon tehtailla ja Nokian alihankkijoilla. Työttömyys alalla on lisääntynyt myös Turussa ja lähikunnissa. Työpaikkoja on kadonnut paljon myös muista tuotantolaitoksista, pankeista, postista ja vakuutusyhtiöistä. Paljon teollisuustyöpaikkoja näyttää menetetyn pysyvästi halvemman työvoiman maihin.

Vanhustenhoito on kärsinyt viime vuosina rahapulasta ja tilanne on kärjistynyt monin paikoin. Useisiin kuntiin on perustettu yksityisiä hoitokoteja kunnallisen hoidon lisäksi tai tilalle. Hoidon ja hoitopaikkojen taso ja palvelujen hinnat vaihtelevat kunnittain ja hoitopaikoittain merkittävästi. Joissakin paikoissa vanhuksilla tehdään bisnestä, listahinta peritään erikseen jokaisesta pukemisesta tai sukkien jalkaan auttamisesta. Sitten kun vanhuksen omaisuus on realisoitu ja kaikki rahat käytetty, niin vanhus kipataan yksityisestä hoitolaitoksesta kunnallisen vanhustenhoidon vastuulle.

Hallitus on sote-uudistukseen liittyen esittänyt, että tulevaisuudessa vanhukset pitäisi hoitaa mahdollisimman pitkään kotona. Tämä lisää huomattavasti sairaanhoidon hoitokäyntejä vanhusten luona. Varsinkaan harvaan asutuissa maaseutukunnissa nykyinen hoitohenkilöstö ei millään riitä, koska työntekijän päivästä voi suurin osa kulua matkalla hoidettavan luota toisen hoidettavan luo. Hallitus on selittänyt että malli ei tarkoita kuitenkaan sitä, että nykyisin laitoshoidossa olevia siirrettäisiin takaisin kotiinsa.

Hiljattain perheoikeuteen erikoistunut professori Urpo Kangas on esittänyt, että lapset joutuisivat maksamaan vanhempiensa hoitomaksut, jos vanhempien eläkkeet eivät riitä hoitomaksuihin. Tämä ”pakkoajatus” ei vain oikein helposti sovellu nyky-yhteiskuntaan. Omaishoitajien oikeuksia ei myöskään ole turvattu ja kaikki eivät saa mitään korvausta omaisensa hoitamisesta, vaikka tekevät yhteiskunnan kannalta arvokasta työtä.

Vanhusten arjessa selviämiseen tarvitaan lisää helppokäyttöistä teknologiaa, mutta vanhusten hoidossa paraskaan teknologia ei pysty täysin korvaamaan hoitajan ja hoidettavan välistä vuorovaikutusta eikä teknologia siten saa olla itsetarkoitus. Tulevaisuuden teknologiaa on pyrittävä kehittämään asiakaslähtöisesti, siten että käytännön hoitotarpeet täyttyvät.

Arvoisat kuulijat

Meneillään oleva e-reseptiuudistus tuonee joustavuutta lääkkeiden hankintaan ja mahdollistaa paremmin potilaiden kokonaislääkkeenkäytön seurannan ja tuo ehkä säästöjä, jos lääkärit pystyvät paremmin poistamaan vanhuksille vuosien saatossa kertyneitä päällekkäisiä lääkityksiä. Turha lääkitys rasittaa hoidettavan elimistöä ja pahimmillaan eri lääkevalmisteiden vaikutukset voivat olla jopa vastakkaisia. Toivottavaa on, että tulevaisuudessa hoidettavat saavat terveyspalveluympäristössään myös lääkärinlausuntonsa ja sairauskertomuksensa sähköisenä palveluna suoraan kotitietokoneelleen tunnistautumalla esimerkiksi pankkitunnustensa avulla. Tulevaisuudessa tapahtuva hyvä ohjelmistojen ja hoitokäytäntöjen kehitystyö tullee poistamaan yhteensopimattomuus ongelmat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä kuten myös eri kuntien ja suunniteltavien sote-alueiden ja pienempien perusalueiden väliltä, vaikka nämä viime mainitut alueet ovat vasta ministeriön suunnittelupöydillä ja tuskin edes vielä toteutusta vaille valmiina.

Vähintäänkin koko Suomen kattava joustava järjestelmä on toivottava tulevan kymmenen vuoden aikana, koska kansalaisten liikkuvuutta on haluttu lisätä ja palvelujen hakeminen maan laajuisesti ellei peräti EU:n laajuisesti on ainakin innokkaimpien uudistajien päiväunelmissa.

Arvoisat kuulijat

Tämän alkavan iltapäivän aikana kuulemme tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka tuovat lisävalaistusta nykytilaan ja tulevaan. Hyvää ja antoisaa seminaari-iltapäivää kaikille!