Kirjallinen kysymys: Ulkomaalaisten rekkojen tiemaksut03.06.2014 Eduskunnan puhemiehelle Ulkomaalaiset rekat kuormittavat Suomen tieverkostoa, mutta niiden käyttäjät eivät osallistu teiden hoitoon. Tienpito on kallista, ja tiestö on heikossa kunnossa. Suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa ulkomaalaiseen rekkaliikenteeseen. Tieverkoston korjausvelka on paisunut jo miljardiluokkaan. Suomen tieverkon ylläpidon on koskettava kaikkia tienkäyttäjiä, ja ulkomaalaisilta rekoilta pitäisi ryhtyä perimään tiemaksua. Tiemaksua peritään muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa, ja maksua kutsutaan eurovinjetiksi. Eurovinjetti on aika- tai kilometriperusteinen maksu, josta on säädetty Euroopan unionin direktiiveissä 1999/62/EC ja 2006/38/EC. Direktiivit määrittävät maksimi- ja minimimaksut huomioiden muun muassa ajoneuvon päästöt. Eurovinjetti koskee vain raskasta ammattiliikennettä. Lukuisat kuljetusyrittäjät ja kuljetusalan etujärjestöt toivovat tiemaksujen käyttöönottoa ja resurssien suuntaamista teiden parannukseen. Esimerkiksi 80 prosentin vinjettitasolla Suomi voisi kerätä jopa 10 miljoonan euron lisätulot vuosittain ja samalla parantaa suomalaisyrittäjien kilpailukykyä kotimaan kuljetusliikenteessä. Tuloarvio perustuu valtiovarainministeriön laskelmaan vinjetin bruttotuotosta ulkomaisilta ajoneuvoilta ja 8,8 euron suuruisen päivävinjetin tuottoon. Valtiovarainministeriön mukaan vinjetin teoreettinen keskihinta olisi noin 7,7 euroa vuorokaudessa, vaikka päivävinjetin hinta olisi 11 euroa. Laskelman mukaan keskihinnassa huomioidaan myös vuosi- ja viikkovinjettien muuttaminen ajoneuvopäiviksi. Mitä hallitus aikoo tehdä tieverkoston korjausvelan vähentämiseksi,
miksi ulkomaalainen rekkaliikenne ei osallistu teiden ylläpitoon,
onko asianomainen ministeri tietoinen Ruotsin ja Tanskan käyttämästä eurovinjetistä ja
milloin hallitus antaa lakiesityksen eurovinjetin käyttöönotosta ja säätää tiemaksut ulkomaalaiselle raskaalle rekkaliikenteelle maassamme?
Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2014 |