Puhkesiko uusi Turun tauti?
10.02.2015 Vastavalittu maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva oli neuvotellut juuri maakuntajohtajaksi valitulle puoluetoverilleen Kari Häkämiehelle johtajasopimuksen, jonka kylkiäisenä tuli palkallinen kuukauden vuosiloma.
Täyden palkallisen lomaoikeuden ansaitsemiseksi kuntien- tai valtiontyöntekijä joutuu yleensä käymään töissä yli vuoden. Lomanmääräytymisvuosi alkaa huhtikuussa ja kertymä on alkavissa työsuhteissa vain kaksi päivää työnteko kuukautta kohti.
Tyrmistyttävää oli, että maakuntahallituksessa Perussuomalaisten tekemää lomajärjestelyä vastustavaa esitystä kannattivat äänestyksessä ainoastaan Perussuomalaisten ja keskustan edustajat, kuten Turun Sanomat 27.1. uutisoi.
Uutisessa minua ihmetytti maakuntaliiton hallintojohtaja Markku Roton selitys, että maakuntajohtaja olisi ollut käytännössä yksin liitossa töissä heinäkuussa. Mielestäni maakuntajohtajalla olisi tällöin ollut työrauha syventyä tehtäviin tänä keväänä esille tulleiden kysymysten pohjalta sekä suunnitella maakuntaliiton syksyn ja ensi vuoden toimintaa. Eikö maakuntajohtajan pitäisi pystyä myös itsenäiseen toimintaan? Kohtuullinen ja oikeudenmukainen ratkaisu olisi ollut palkaton kesäloma.
Liikkeellä on ollut myös huhuja, että tehtyä johtajasopimusta pitäisi palkan osalta tarkistaa jo neljän kuukauden työsuhteen jälkeen. Johtuukohan tämä aikaraja lähestyvistä eduskuntavaaleista?
Palkankorotukset täytyy elinkeinoelämän keskusliiton mukaan pitää Suomessa lähivuosina nollan tuntumassa. Eikö tätä pitäisi soveltaa myös maakuntaliitossa kuntien niukkenevien verotulojen vuoksi?
Lauri Heikkilä, kansanedustaja (ps), FT
(Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2015)
|