Kirjallinen kysymys: Perinteisten juhlatraditioiden viettäminen kouluissa, päiväkodeissa ja laitoksissa19.12.2011 Eduskunnan puhemiehelleSuuri määrä suomalaisia käy joulukirkossa uskonsa vuoksi ja moni muista kuin uskonnollisista syistä. He haluavat kunnioittaa perinteisiä suomalaisia juhlatraditioita, jotka kuuluvat kulttuuriimme ja jotka luovat turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Joulujuhlat ja muut perinteet kuuluvat oleellisena osana koulujen lukukausien päättäjäisiin. Perinteisesti koulujen toimintasuunnitelmissa on usein esimerkiksi joulukirkko tai muu vastaava, osin uskonnollinen perinne. Monikulttuurisuusideologian leviäminen kuitenkin uhkaa perinteisiä juhlamenoja. Muita uskontoja, kulttuureja ja perinteitä on kunnioitettava, mutta suomalaisille tärkeitä perinteisiä arvoja ei tule kieltää solidaarisuuden osoituksena muualta tulleille. Samalla tavalla kuin mekin kunnioitamme muita kulttuureja, olisi muualta tulleiden myös kunnioitettava omaamme. Käytännössä koulut ja päiväkodit päättävät itse, miten juhlatraditioita vietetään. Tämä on jo johtanut ylilyönteihin niin kotimaassa kuin naapurimaissakin. Esimerkiksi Tanskassa on lukuisia joulujuhlia muutettu tai lakkautettu, koska ne saattavat loukata joitakin erilaisiin uskontokuntiin kuuluvia oppilaita tai heidän vanhempiaan. Norjassa ja Ruotsissa kokonaisia joulujuhlia on tänä vuonna muutettu ja peruttu muun muassa edellä mainittujen asioiden takia. Kotimaassa muutokset ovat johtaneet perinteisten joululaulujen säkeistöjen sensurointiin ja joulujuhlien kirkossa pitämisen estämiseen. Jälkimmäinen tapahtui, koska Isä meidän -rukouksen katsottiin loukkaavan muslimimaahanmuuttajia. Aikaisemmin esimerkiksi suvivirren laulaminen tiettyjen koulujen kevätjuhlissa on katsottu loukkaavan muslimiyhteisöä. Suvivirsi onkin jopa sanoitettu uudelleen, suvilauluksi. Myös vaihtoehtoiset juhlat ovat yleistyneet, kuten esimerkiksi Roihuvuoren koulussa, jossa on merkittävä määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Suomen Somaliliiton puheenjohtaja Abdirashid Awad Dirie on paikallislehti Turkulaisessa sanonut, että jokainen muslimiperhe päättää itsenäisesti osallistuuko lapsi koulun joulujuhlaan. Käsittämätöntä onkin, että yhteiskunta silti yrittää muuttaa perinteisiä suomalaisia juhlatraditioita. Yksilönoikeuksia, kuten maahanmuuttajien henkilökohtaista valintaa juhliin osallistumisesta tai lapsen oikeutta osallistua perinteiseen joulujuhlaan tulisi tässäkin tilanteessa vaalia. Perustuslain 11 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Historiallisia perinteitä uskonnollissävytteisyydestä riippumatta ei ole järkevää muuttaa solidaarisuusperiaatteen mukaisesti neutraaleiksi, lakkauttaa kokonaan tai muuten pyrkiä saamaan niitä vastaamaan eri vähemmistöjen uskonnollista käsitystä. Yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi on tärkeää, että myös maahanmuuttajat ovat tietoisia maassamme vallitsevista perinteistä, vaikka eivät itse niihin osallistuisikaan. Kulttuurien ja uskontokuntien välinen keskinäinen ymmärrys on integroitumisen kannalta tärkeää ja siksi on merkityksellistä opetella ja omaksua alkuperäisväestön juhlatraditioita. Sopeuttaminen yhteiskuntaan alkuperäisväestön perinteiden kustannuksella ei ole kauaskantoista ja kestävää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata lasten ja nuorten oikeuden perinteisiin juhlatraditioihin kouluissa, päiväkodeissa ja laitoksissa ja mitä hallitus aikoo tehdä, että myös maahanmuuttajat ovat tietoisia maassamme vallitsevista perinteistä ja niiden tärkeydestä alkuperäisväestölle? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2011 Lauri Heikkilä /ps |