Esittelypuheenvuoro lähetekeskustelussa: Laki omaishoidon tuesta annetun lain ja tuloverolain muuttamisesta
25.02.2015 Arvoisa puhemies!
Omaishoitajan aseman parantaminen on hyvin ajankohtainen asia. Se on sitä nyt, se oli sitä viime vaalikaudella ja on ollut jo pitkään ennenkin. Mutta mikä tekee sen nyt entistä ajankohtaisemmaksi, on se, että tällä vaalikaudella on hallituksen esityksestä tehty lakialoitteita ja leikkauslistoja, jotka vaarantavat laitoksissa tapahtuvan vanhustenhoidon saatavuuden riittävyyden.
Monet kunnat ja kaupungit tässä suloisessa Suomenmaassa ovat ajautuneet, tai ne on ajettu, tilanteeseen, jossa vanhusten hoitoa ja hoitopaikkoja on vähennetty tai jätetty perustamatta kuntien heikon rahatilanteen vuoksi. Sama koskee kehitysvammaisia, mielenterveyspotilaita ja muita vajaakuntoisia. Kun yhteiskunnalle kuulunut hoitovastuu sysätään omaisten harteille, pitäisi tämä ottaa huomioon omaishoidon tukien tasoa korottamalla ja säätämällä ne verovapaaksi tuloksi.
Tukien saatavuutta täytyy tasapuolistaa, ettei suuri omaishoitajien joukko jäisi kuntien harkinnanvaraisten omaishoidon määrärahojen vuoksi kokonaan tuen ulkopuolelle. Siksi tuen maksatus tulee siirtää Kelan hoidettavaksi, ja valtion pitää osoittaa tarkoitukseen myös määrärahoja.
Arvoisa puhemies! Kunnan on sosiaalihuoltolain 17 §:n 2 momentin nojalla huolehdittava omaishoidon tuen järjestämisestä. Tarkemmin palvelusta säädetään laissa omaishoidon tuesta, laki 937/2005. Omaishoidolla tarkoitetaan ikäihmisten, vammaisten tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
On arvioitu, että Suomessa on noin 350 000 omaishoitajaa, jotka antavat apua kotiaskareissa ja tekevät hoivatyötä perheenjäsenilleen tai läheisilleen säännöllisesti. Vain 43 000 omaishoitajaa on tehnyt omaishoidon sopimuksen kunnan kanssa, jolloin he ovat oikeutettuja saamaan omaishoidon tuen hoivatyöstään.
Omaishoidon tuki sisältää hoidettavalle annettavat palvelut, omaishoitajan hoitopalkkion, omaishoitajan vapaapäivät hoivatyöstä ja omaishoitoa tukevia palveluita. Vaikka omaishoitajat tekevät kotikunnilleen arvokasta työtä, kun he vähentävät kalliiden, monia tuhansia euroja kuukaudessa maksavien laitoshoitopaikkojen tarvetta, tästä huolimatta suomalainen yhteiskunta ja sen johtavat poliitikot eivät ole arvostaneet omaishoitajien hoitotyötä sen vertaa, että työstä saisi edes minimipalkan. Omaishoitajan 24/7-työstä maksetaan vain muutama satanen tai ei sitäkään. Jos tällä kaudella hallituksessa olleet kuusi puoluetta arvostaisivat omaishoitajien yhteiskunnan ja läheistensä hyväksi tekemää työtä, niin omaishoitoon liittyvät kysymykset olisi ratkaistu kilvan heti vaalikauden alussa - vai mitä, arvoisat kollegat?
Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuki on aina tapauskohtaisesti määritelty. Palkkioissa ja palveluissa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta omaishoitajien välillä. Laissa määritelty vähimmäispalkkio on 384 euroa 67 senttiä vuonna 2015. Jos omaishoitotilanteeseen liittyy hoidollisesti raskas siirtymävaihe, hoitopalkkio on 769 euroa 33 senttiä kuukaudessa. Hoitopalkkiosta on maksettava vero. Omaishoitaja on oikeutettu kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, jos omaishoitotilanteet ovat ympärivuorokautisia tai jatkuvasti päivittäin sitovaa ja raskasta.
Huomattavan moni omainen jättää pitämättä lakisääteiset lomapäivänsä, koska palveluvaihtoehtoja ei ole riittävästi tai ne eivät ole riittävän monipuolisia. THL:n selvityksen mukaan vuonna 2012 asiakkaiden hoitoisuus oli suurta tai asiakkaat olivat vaikeasti hoidettavia. Yli puolella omaishoidon tuella hoidettavista pääasiallinen hoidon tarve oli fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, krooniset sairaudet, vammat ja muistisairaudet.
Vanhuspalvelulain tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen pystyisi asumaan kotona mahdollisimman pitkään tukipalvelun ja omaishoidon avulla. Vanhuspalvelulaissa ikäihmiselle ei annettu oikeutta subjektiiviseen laitoshoitopaikkaan, jos lääketieteelliset perusteet eivät täyty.
Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti hallituksen rakennepoliittinen ohjelma vähentää laitoshoitopaikkoja rajusti 300 miljoonan euron edestä muutamassa vuodessa korjatakseen kestävyysvajetta. On äärimmäisen tärkeää, että omaishoitajan asemaa parannetaan ja kehitetään, jotta saamme omaishoitajiksi myös nuorempia ikäryhmiä, varsinkin, kun painopiste on siirtymässä kotihoitoon.
Väestön ikääntyminen on tosiasia, ja meidän poliitikkojen ja päättäjien tulee näyttää poliittista tahtoa ja oikeudenmukaisuutta puoluerajoista riippumatta siinä, että arvostamme ikäihmisiä, heidän hyvinvointiaan ja omaishoitajien työpanosta yhteiskunnassamme. Meidän tulee arvostaa omaishoitajia eikä ryöstää heidän työpanostaan ilmaiseksi.
Siksi olen jättänyt tämän lakialoitteen, jossa esitetään:
Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. 1 § Lain tarkoitus. Kansaneläkelaitos huolehtii lain tarkoituksen mukaisesti tuen maksatuksesta ja muusta toteutuksesta siten kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa omaishoidon tuesta tarkemmin säädetään; 3 §:n muutos, Tuen myöntämisedellytykset. Kansaneläkelaitos voi myöntää omaishoidon tukea, jos; 11 § Palvelun järjestäjä. Omaishoidon tuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos.
Sitten laki 2 tuloverolain muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti esitetään, että 77 a § Omaishoidon tuki muutetaan seuraavasti: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettua omaishoitajalle annettavaa hoitopalkkiota.
|
