Kirjallinen kysymys: Potilashotellit ja liiketoiminta
03.02.2015
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on yhteensä 17 potilashotellia sairaaloiden yhteydessä. Potilashotellit ovat tarkoitettu ensisijaisesti hoidossa ja tutkimuksissa käyville potilaille ja heidän omaisilleen. Potilashotelleja käyttävät esim. syöpälapsiperheet, sädehoidossa käyvät ja synnyttäjät.
Yöpymismaksusta Kela korvaa osan korvaukseen oikeutetulle potilaalle. Potilas hakee itse Kela-korvauksen maksetulla kuitilla ja lääkärintodistuksella.
Potilashotellien yö maksaa vaihtelevasti noin 40-70 euroa yöltä, ja Kela korvaa asukkaalle noin 20 euroa.
Vuonna 2013 Kela korvasi lähes 51 000 yöpymistä. On arvioitu, että lisäkustannuksia tulee noin 1,2 miljoonaa euroa valtiolle yöpymis- ja matkakulukorvausten muodossa. Kunnille tämä tuo jopa säästöjä, sillä vuodepaikan kokonaiskustannukset ovat huomattavasti kalliimpia.
Vuonna 2012 Suomeen jalkautui norjalainen hoiva-alan yritys Norlandia Care, jonka liikevaihto oli vuonna 2013 noin 1 900 miljoonaa Norjan kruunua. Vuonna 2012 yhtiö perusti ensimmäisen potilashotellinsa Tampereelle. Se palvelee yliopistosairaalan potilaita ja matkailijoita. Norlandia Care aikoo perustaa potilashotelleja ympäri Suomen.
Helsingissä yksityissairaaloita palvelee terveyshotelli Health Care Hotel. Vuoden aikana asiakkaita on ollut noin 750, joista kolmannes on ulkomaalaisia. Tarvittaessa potilas voi ostaa hotellissa palveluja sairaanhoitajalta ja lääkäriltä.
OP on rakentamassa Suomeen uuden sairaalaverkoston Pohjola-nimellä. Yritysten työntekijät, joilla on vakuutukset kunnossa, saavat nopeaa palvelua, mitä pidetään tärkeänä, koska yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle 300 euroa.
Potilashotelleista halutaan tehdä monipuolisempia ja antaa myös hoidollisia palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että yöpymisen kustannukset kallistuvat potilaalle. Tämä on myös yksi keino säästää varoja terveydenhuollon osastopaikoista, kun painopistettä ollaan siirtämässä voimakkaasti avoterveydenhuoltoon. Saavuttavatko potilashotellit maksimaalisen käyttöasteen, se jää nähtäväksi, sillä potilaan kunto pitkälti ratkaisee, missä häntä hoidetaan ja miten.
On arvioitu, että potilashotellit vähentävät potilasruuhkia, tartuntariskejä ja käytäväpaikoilla olevien potilaiden määrää. Tartuntariski on kuitenkin olemassa myös potilashotellissa, missä voi yöpyä matkailijoita ympäri maailman.
Sairaaloissa on välillä kuormitustilanteita, jolloin osastopaikat ovat hetkellisesti täynnä. Tällöin potilas odottaa petipaikkaa osaston käytävällä.
Kotikunnalle hotelli on sairaalaa edullisempi, mutta tämä ei saisi johtaa varsinaisten vuodepaikkojen vähentämiseen eikä hoidon laadun heikkenemiseen.
Potilaille potilashotelli on hyvä vaihtoehto silloin, kun he eivät tarvitse välitöntä huolenpitoa, kuten ennen tai jälkeen hoidon tai silloin, kun potilaat ovat matkustaneet hyvin pitkän matkan sairaalaan. Omaiset ovat tyytyväisiä, kun voivat yöpyä lähimmäisensä vieressä. Potilashotellit, kuten Suomen ensimmäinen potilashotelli Tampereella, ovat kuitenkin myös yksityistä liiketoimintaa, ja ne voivat yleistyessään lisätä myös veronmaksajiin kohdistuvaa taakkaa.
Yöpyminen potilashotellissa kustantaa noin 150 euroa, kun sairaalan vuodepaikan hinta on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan noin 300-400 euroa. Potilashotellitoiminnan Suomeen järjestäneen yrityksen mukaan Norjassa kustannussäästöt ovat olleet noin 30 prosenttia, ja Suomessa on mahdollisuus päästä 10 prosenttiin. Koska absoluuttinen ja suhteellinen hinta eroavat näin roimasti toisistaan, sietää kysyä, onko potilashotellitoiminnan ulottaminen yksityiseen liiketoimintaan perusteltua. Sairaalan vuodepaikan ja potilashotellitoiminnan kustannukset eroavat edellä olevan perusteella vähintään 50 prosenttia, mutta toimintaa pyörittävän yrityksen mukaan säästöt olisivat tästä vain viidesosa. Voidaan siis perustellusti olettaa, että yrityksen katteisiin menee suuri osa varsinaisesta säästöstä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksei valtio itse ota hoitaakseen potilashotellitoimintaa esimerkiksi kuntien tai alue- ja yliopistosairaaloiden kautta, koska tällä tavoin voitaisiin saada aikaan suurempia sote-rahojen kustannussäästöjä ja vapautuvat resurssit sijoittaa kuntien varsinaiseen toimintaan ja verorahatkin jäisivät Suomeen,
eikö potilashotellitoiminnassakin pitäisi ajatella kokonaisedullisuutta veronmaksajan ja hoidettavien kannalta,
kun potilaita jää käytäväpaikoille yöksi vuodeosastoille huonon paikkatilanteen vuoksi, niin kuinka tämä huomioidaan potilaalle tulevassa laskussa ja voiko potilas pyytää hinnanalennusta, ja
ovatko suomalaiset jatkossa yhdenvertaisia sote-palvelujen suhteen, kun rinnalle on tullut täydentäviä sairaaloita, kuten yksityis- ja vakuutussairaalat, jotka sijaitsevat pääosin ruuhka-Suomessa?
Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2015
Lauri Heikkilä /ps
