Kirjallinen kysymys: Matemaattisten aineiden opiskelu ja opettajien työllistyminen04.06.2013 Eduskunnan puhemiehelleYliopistosta opettajaksi valmistuvan tutkintoon kuuluu yleisesti kaksi opetettavaa ainetta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maantietoa ja biologiaa. Matemaattisissa aineissa tilanne on kuitenkin epätasa-arvoinen, sillä vaikka tutkintoon kuuluu myös kaksi ainetta, niin tästä huolimatta virkoihin vaaditaan yleisesti kolmea ainetta (matematiikka, fysiikka ja kemia) tai jopa neljäntenä velvollisuus opettaa tietojenkäsittelyä. Aineenopettajan kelpoisuudesta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Matemaattisten aineiden opettajankoulutuksen tutkintorakennetta muutettiin aiemmin vastaamaan muiden aineiden opettajien tutkintovaatimuksia ja opintokokonaisuuksia. Kolmen opetettavan aineen tutkintovaatimus muuttui silloin kahden oppiaineen vaatimukseksi. Kuntien koulutoimessa virkanimikkeet ovat edelleen pääosin kolmen aineen opettajan/lehtorin virkoja, mikä heikentää tutkintoon valmistuneiden edellytyksiä siirtyä työelämään. Matemaattisten aineiden opettajien yhdenvertaisuus kärsii ja siirtyminen työelämään vaikeutuu, kun heiltä vaaditaan laajemman ainekokonaisuuden hallintaa. Työura voi siten jäädä matemaattisiin aineisiin kouluttautuvilla opettajilla lyhyemmäksi kuin muihin aineisiin kouluttautuneilla. Turun yliopistossa matemaattisten aineiden opettajien työllistymisen ongelmana nähdään alueellinen työmarkkinatilanne ja aineyhdistelmiin liittyvät suuret vaatimukset, jotka hankaloittavat työllistymistä. Käytännössä työmarkkinatilanne on sellainen, että kelpoisuusvaatimuksen mukaisella kahden aineen opettajan tutkinnolla ei saa virkaa, vaan tutkintoa pitäisi laajentaa kolmannella tai jopa neljännellä opetettavalla aineella. Julkisen sektorin virkanimikkeiden muutos on hidas ja raskas prosessi luottamusmiespäätöksineen, joten työ niiden muuttamiseksi pitäisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti. Se olisi pitänyt aloittaa jo 1990-luvulla. Matemaattisten alojen opettajat ovat olleet jo pitkään useampien opetettavien aineiden vuoksi muiden alojen opettajia suurempien vaatimusten kohteina. Opettajien pääseminen työelämään opintojen jälkeen on ongelmallista. Kolmen tai useamman ainekokonaisuuden hallitseminen, kokeellisten töiden suorittaminen ja osaamisen kehittäminen johtavat siihen, että opiskelija ei ehdi valmistua tavoiteajassa. Monet yliopistot ovat lisäksi alkaneet rajoittaa tutkinnon opintopistemäärää siten, että kolmen tai useamman opetettavan aineen opiskelu ja sisällyttäminen maisterin tutkintoon ei ole edes mahdollista. Uhkana on, että matemaattisten aineiden kolmen aineen opettajan viran saamiseksi tarvittava lisäkoulutus muuttuu tulevaisuudessa maksulliseksi. Kun kunnat ja kaupungit virkoja täyttäessään vaativat opettajilta pätevyyttä kolmeen opetettavaan aineeseen, niin kahden aineen pätevyyden omaavat opettajat eivät pääse vakituisiin virkoihin, vaan he työllistyvät muille aloille. Opetusvirkoja pyöritetään sitten vuodesta toiseen epäpätevillä sijaisilla kunnissa. Koulutusjärjestelmä ja työmarkkinat eivät matemaattisissa aineissa kohtaa, koska valmistunut ei ole virkakelpoinen työmarkkinoilla, kun talousvaikeuksien kanssa painivat kunnat ja kaupungit hakevat virkoihin edelleen kolmen tai useamman aineen opettajan pätevyyden omaavia henkilöitä. Muissa aineyhdistelmissä ilmiö on harvinainen. Ratkaisu ongelmaan voisi olla, että virassa vaadittavien aineyhdistelmien määrä ei voi olla suurempi kuin tutkinnon yleisesti sisältämä aineiden määrä. Korkein hallinto-oikeus on ottanut kannakseen, että hakijan pitäisi jo hakuilmoituksesta saada tietää, minkälaista ainekokonaisuutta häneltä edellytetään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä, että matemaattisten aineiden opettajan tutkinnon omaavat saadaan yhdenvertaiseen asemaan muiden aineyhdistelmiä opettavien opettajien kanssa siten, että aineenopettajan tutkinnon suorittanut on virkakelpoinen kuntien ja kaupunkien avoimiksi julistamiin virkoihin ja mitä hallitus aikoo tehdä, että julkisen sektorin virkanimikkeet saadaan vastaamaan nykyistä tutkintorakennetta? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2013 Lauri Heikkilä /ps |