Poliitikko

Perussuomalaisessa puolueessa olen tehnyt talkoita sen perustamisesta, vuodesta 1995 alkaen. Linjani on säilynyt, siitä on myös tullut puolueen linja, koska minulla on ollut mahdollisuus osallistua puolueen ohjelmien tekoon, valmisteluun ja kirjoittamiseen. Puoluehallituksen jäseneksi ja Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry:n puheenjohtajaksi minut valittiin jo vuonna 1995.

Marttilan kunnanvaltuustossa olen kuudetta kautta. Aiemmin olen toiminut mm. Marttilan kulttuurilautakunnan puheenjohtajana kahdeksan vuotta. Olen ollut myös teknisessä lautakunnassa ja tarkastuslautakunnassa. Marttilan kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtajana olin yli kahdeksan vuotta.

Minut valittiin Varsinais-Suomen maakuntavaltuustoon vuonna 2009 Perussuomalaisten kunnallisvaalivoiton myötä, ja vuosina 2013-2017 olin maakuntahallituksen jäsen. Vuosina 2017-2021 olin maakuntahallituksen varajäsen. Vuonna 2021 minut valittiin maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi. Alkaneella kaudella olen Marttilan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, lisäksi osallistun kunnanhallituksen jäsenenä sosiaalilautakunnan kokouksiin. Vuoden 2021 elokuussa minut valittiin Kevan valtuustoon ja marraskuun lopussa nelivuotiskauteni kuntien takauskeskuksen valtuuskunnassa päättyi.

17.4.2011 järjestetyissä eduskuntavaaleissa minut valittiin 6199 äänellä kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Kansanedustajana olin kaudella 2011-2015.

Olin puolueemme webmasterina vuodesta 1998 alkaen 10 vuotta, rakensin ja pidin talkootyönä yllä puolueemme internet-sivuja. Silloin kun laitoin Perussuomalaisten ensimmäiset internet-sivut tähän ”maailman -verkkoon”, niin mm. "mahtipuolue" SDP:n sivut olivat vasta tekeillä. Tänä aikana puolueemme kasvoi yhden kansanedustajan puolueesta ensin kolmen kansanedustajan puolueeksi ja sitten viiteen kansanedustajaan. Puolueen kasvu on edelleen voimistunut hyvän pohjatyön tuloksena.

Monet puolueaktiivit ja -veteraanit ovat tehneet laillani pyyteetöntä työtä Perussuomalaisen puolueen eteen, jotta saisimme korjattua tavallisen kansalaisen elinoloja Suomessa. Vuonna 2017 puolueemme koki ikävän takaiskun, kun demokratiaan tyytymättömät ”hillo-tolppa ministerit” käänsivät takkinsa ja myivät aatteensa omanedun tavoittelussaan äänestäjät pettäen.

Suomen etu pitää pyrkiä turvaamaan EU:ssa, siten että emme jää vailla omia tavoitteita kulkemaan suurten jäsenmaiden talutusnuorassa, joka pyrkii vähitellen muuttumaan hirttoköydeksi. Viimeisimpiä todisteita tästä kehityksestä on se, että veronmaksajamme joutuivat korvaamaan tappiot, jotka Kreikan konkurssi olisi aiheuttanut Kreikkaan riskillä sijoittaneille pankeillemme, eläke- ja vakuutusyhtiöillemme. Samalla turvattiin myös muiden ökyrikkaiden suomalaisten Kreikkaan tekemät sijoitukset. Tavallaan Suomessa 1990-luvun alussa tapahtunut lama ja sitä seuranneet pankkituet on nyt EU-aikana ulkoistettu Kreikkaan, mutta yhä suomalainen työläinen ja veronmaksaja korvaa ökyrikkaiden taitamattomuudessaan, ahneudessaan tai tahallaan aiheuttamat tappiot. Suomen ja suomalaisten etuja pitää pyrkiä turvaamaan tulevaisuudessa, ettei vanhempiemme kovalla työllä rakentama hyvinvointivaltio kokonaan tuhoutuisi ja sen etteivät kansalaiset unohtuisi.
Kreikan kriisin jälkeen Suomen kansan veroeuroja on tarvittu Italiaan ja moneen muuhunkin ”projektiin” pitämään EU:n korttitaloa pystyssä.

Pohjoismainen hyvinvointi pitää pyrkiä turvaamaan EU:ssa. Kunnalliset ja kunnolliset terveyspalvelut tulee turvata kaikille EU-Suomen kansalaisille. EU-Suomessa on oltava tavoitteena sekä nuorten että muiden työkykyisten työttömien suomalaisten työllistäminen kunnollisella palkalla. Mahdollisuus tarvittavaan lyhyeen uudelleenkoulutukseen pitää järjestää yhteiskunnan ja työnantajan yhteistyönä. Ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä polkemaan oman maan kansalaisten toimeentulo mahdollisuuksia tuomalla tänne halpatyövoimaa jopa EU:n ulkopuolelta. Kaikkea ammatti- ja tietotaitoa ei pidä lisensoida halpamaihin. Pitää turvata työpaikat sekä valtion ja kuntien verotulot teettämällä työt Suomen kansalaisilla Suomessa. Ulkomaisten, EU:sta ja sen ulkopuolelta tulleiden alihankkijoiden ja ulkomaisen työvoiman käyttö työmaillamme tulee lopettaa siihen asti, kunnes EU:n lait on säädetty sellaiseksi, että ne estävät veronkierron. Ei ole yhdenkään EU-maan kansalaisten etu, jos työt teetetään paikallista verotusta kiertävällä muualta tuotavalla, sosiaalituilla elävällä halpatyövoimalla. Syy nykykäytäntöön on johtavissa poliitikoissamme ja heidän ympärillään häärivissä ahneissa apureissa, jotka pistävät surutta lihoiksi suomalaisen hyvinvointivaltion rippeet.

Valtion rahat pitää käyttää asioiden kuntoon saattamiseen eikä maailmanparantamiseen. Ulkomailla ja EU:ssa ottajia riittää paljon enemmän kuin meillä on maksavaa kansaa. Rikkaiden ja suurituloisten verotusta on Suomessa jo kevennetty tarpeeksi. Pitää huolehtia ensin työttömistä, sairaista, nuorista ja eläkeläisistä. Pääomatulojen verotus on nostettava vähintään palkkaverotuksen tasolle, niin saadaan laiska raha kasvattamaan kansantaloutta. Rahavirtojen seurantaa on parannettava EU-valtioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä, etteivät maassamme nyhdetyt liikevoitot solahda veroparatiisitileille ohi verottajan.

Minä suhtauduin Suomen EY/EU liittymiseen kriittisesti jo vuonna 1994 ja äänestin vastaan. Nykyisin voin vain yrittää pelastaa sen mitä on jäljellä. Suomalaisten oikeuksien perään pitää ruveta kysymään EU:ssa ihan tosissaan. Typerän mallioppilaan aika on ohi!