Sotealueen järjestäytymistä ja tavoitteita

Kevään ja alkukesän mittaan on vähitellen hahmoteltu ja päätetty tulevan sotealueen rakenteesta. On palkattu Varsinais-Suomen sotealueen hyvinvointialuejohtajaksi Tarmo Martikainen Pirkanmaalta. Hän aloittaa tehtävässään elokuussa. Aluehallitus valitsi kokouksessaan 1.7.2022 hyvinvointialueelle tulosaluejohtajat. Tulosaluejohtajat toimivat hyvinvointialuejohtajan välittömässä alaisuudessa ja johtavat kukin yhtä hyvinvointialueen kuudesta tulosalueesta. Tulosaluejohtajien virkoihin nimettiin: ikääntyneiden palveluihin Eeva-Sirkku Pöyhönen, pelastuspalveluihin Mika Kontio, sote-palveluihin Mikko Pakarinen, Tyks/sairaalapalveluihin Petri Virolainen, järjestämisen palveluihin, järjestämisjohtajaksi Antti Parpo ja konsernipalveluihin, konsernipalvelujohtajaksi Laura Saurama.

Kesälomien jälkeen alueuudistuksen valmistelu ja tavoitteiden suunnittelu saa toivottavasti uutta vauhtia, että vuoden vaihteessa ollaan paremmin valmiina toimimaan yhdessä yhtenäisenä alueena. Lähtökohtana tulee olla kyky tarjota entistä parempia sote-palveluita kaikille varsinaissuomalaisille tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.

Maaseudulla asuvana aluevaltuutettuna suhtaudun näiden tavoitteiden toteutumiseen melkoisella varauksella. Haasteena ovat mm. puuttuvat joukkoliikenne yhteydet ja kallistuvat polttoainekustannukset. Harvaan asutulla maaseudulla ikääntyvien asiointimatkat saattavat tulla edullisemmiksi kutsutaksiliikenteenä kuin kunnan tukemina linja-auto vuoroina. Onneksi nyt näyttää siltä, että pienienkään kuntien terveyskeskuksia ei olla ainakaan heti alueuudistuksen alkaessa 1.1.2023 sulkemassa.

Vastavalituilla johtajilla onkin nyt tehtävää tulosalueeseensa ja Varsinais-Suomeen tutustumisessa, koska soteen liittyvät haasteet vaihtelevat alueen eri kaupungeissa ja moninaisilla maaseutumaisilla alueilla. Alueemme saaristomaisuus, kaksikielisyys ja lisääntyvä monikulttuurisuus tuovat omat haasteensa. Aikaakin on hukattu johtajavalintoihin jo kohtuuttoman paljon tästä soteuudistuksen tuloon ”valmistautumisvuodesta”, joten nyt syksyllä pitäisi päästä rivakasti liikkeelle.

Alustavaa työtä uudistusta ajatellen on toki alueellamme tehty jo vuosien ajan. Muutamana vuonna Varsinais-Suomen väestöstä on laadittu hyvinvointikertomus. Alueellisessa vertailussa Varsinais-Suomi sijoittuu hyvin ollen neljänneksi vähiten huono-osaisuutta sisältävä alue maassamme.

Huono-osaisuus on vahvasti kytköksissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeeseen ja käyttöön. Pitkäaikaistyöttömät, ehkäisevää ja/tai täydentävää toimeentulotukea tarvitsevat, lastensuojelun asiakkaat sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät muodostavat huono-osaisuuden kovan ytimen. Varsinais-Suomen osalta on laskettu, että huono-osaisille suunnattu tuki on noin 8 % kuntien kaikista nettokäyttökustannuksista ja noin 13 % kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannuksista.

Hyvinvointi jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin. Suomessa perustarpeet on pitkälti tyydytetty, mutta edelleen mm. yksi tuhannesta varsinaissuomalaisesta on asunnoton ja 2,2 prosenttia elää toimeentulotuella, joka ei tutkitusti useinkaan riitä kattamaan edes perustarpeita. Sote-uudistuksessa on erityisesti haluttu kiinnittää huomiota eriarvoisuuden ehkäisyyn.

Hyvinvointikertomuksen laatijat eivät kuitenkaan ole antaneet suosituksia ongelmien poistamiseksi, niinpä valituilla sotejohtajilla, henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä riittää tehtävää.

Julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 22.7.2022