Tervetuloa kansanedustaja Lauri Heikkilän kotisivulle!

Pitkään ehti Perussuomalainen vilja kasvaa Marttilan pientilalla, kunnes koitti poliittisen sadonkorjuun aika. Yli kuudentuhannen äänestäjän tukemana Lauri Heikkilän valinta kansanedustajaksi vaati vuosien pitkäjänteisen työn ja monia henkilökohtaisia uhrauksia.

Maanviljelijäperheestä kotoisin oleva 53-vuotias Heikkilä ehti Timo Soinin lisäksi ainoana vaikuttaa Perussuomalaisten puoluehallituksessa yhtäjaksoisesti 16 vuoden ajan, kunnes päätti eduskuntavaalien jälkeen antaa tilaa nuoremmilleen. Kokemusta on kertynyt niin kunnallis-, maakunta- kuin kirkollisvaltuustostakin sekä Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajuudesta. Eduskunnassa hän toimii lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Pohjoismaiden Neuvoston varsinaisena jäsenenä.

Pelloilta pätkätöihin

Veljensä kanssa pientilaa yli 40 vuotta hoitanut Heikkilä aloitti maanviljelyn jo 13-vuotiaana sotainvalidi- isän terveyden heikennyttyä. Traktorin ohjaimista tie kulki keskikoulun kautta Perniön lukioon, josta valmistumisen jälkeen Gyltön rannikkotykistöön alokkaaksi. Tikkakosken säämieskoulutuksen jälkeen Heikkilä sijoittui Utön rannikkosääasemalle.

Rymättylän Poikon kylässä syntynyt ja kolmevuotiaana Perniöön ja sieltä Turun kautta Marttilaan muuttanut Heikkilä on nyt koulutukseltaan filosofian tohtori ja toimi mikroelektroniikan erikoistutkijana ennen kansanedustajaksi valintaa. Sitä ennen pätkätyöt olivat tulleet tutuksi, sillä Turun Yliopistossa työskennelleellä Heikkilällä oli 56 ketjutettua työsopimusta 22 vuoden aikana ennen viran vakinaistamista vajaa kolme vuotta sitten. Heikkilä näkeekin työn, riittävän palkan ja eläkkeen perusoikeutena ja ymmärtää esimerkiksi nuorten ahdingon. Nuorille on tarjottava mahdollisuus opiskeluun, työhön ja kodin perustamiseen. Oman maan nuoret kärsivät, kun yhtälöön lisätään löperön maahanmuuttopolitiikan hedelmät. Suomen nuoret tulisi kouluttaa aloille, joilla on oikea työvoiman tarve sekä lisätä työttömien uudelleenkoulutusta esimerkiksi oppisopimuksella. Maahanmuuttajienkin tulee sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Positiivisella syrjinnällä ei saa kohdella suomalaisia nuoria kaltoin vaan kansalliset ratkaisut on tehtävä ammattitaidon ja koulutuksen – ei etnisyyden tai muun yksilötekijän perusteella. Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu vain, jos kaikki ovat oikeasti tasa-arvoisia.

Heikkilä painottaa myös tasapuolisia terveyden- ja vanhustenhoidon palveluita. Kunnat ja valtio tulisi velvoittaa järjestämään vanhustenhoidon terveys- ja hoitopalvelut kuntien omana työnä, jotta kaikilla olisi oikeus samoihin palveluihin tulotasosta riippumatta. Yksityisten hoitokotien ja lääkäriasemien tukeminen verovaroin tulee kyseenalaistaa kuntien taloudellisessa ahdingossa.

Maalaisjärkeä maakunnasta

Auranmaalla ei ole lähes 50 vuoteen ollut omaa kansanedustajaa. Aluepolitiikkaa tuleekin kehittää siihen suuntaan, että maaseudulla asuminen on myös tulevaisuudessa mahdollista. Koko Suomi on pidettävä asuttuna eikä haja-asutusalueiden rakennusmääräysten kiristäminen ratkaise yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia.

Pienet – ja keskisuuret maa- ja metsätilat ovat tulevaisuudessa ahtaalla, jos hallituksen kaavailema verotus toteutuu. Perussuomalaisten maaseutuohjelman laatineen työryhmän johtajana toiminut Heikkilä kokeekin, että kotimaista pienyrittäjyyttä ja ruoan tuotantoa on tuettava. Ohjelma on jo lähtökohdiltaan realistinen ja kestävä. Sen pohjalta on hyvä rakentaa monimuotoista yhteiskuntaa, jossa on hyvä asua ja elää. Maalaisjärkeä sisältävä maaseutuohjelma ei perustu kieltoihin ja rajoituksiin, kuten eräällä vaalitappion kärsineellä kaupunkivihreällä hallituspuolueella.

Perussuomalaiseen luotetaan

Menneet eduskuntavaalit olivat osoitus siitä, että haluamme pitää kansallisen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen puolustuksen – emme tarvitse liittovaltiokehitystä. Rahan lapioiminen huonosti talouttaan hoitaneille euromaille on vastuutonta politiikkaa vaikka se sopiikin Kokoomusjohtoisen hallituksen suunnitelmiin.

Kansa tukee Perussuomalaista aatetta ja työtä.

Kirjoittanut Vilhelm Junnila (Lauri Heikkilän eduskunta-avustaja)