Kirjallinen kysymys: Susitilanne Varsinais-Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Susien käyttäytyminen aiheuttaa vaaroja ja vahinkoa Varsinais-Suomessa. Näiden petoeläinten liikkuminen on keskittynyt asuinalueille jo siinä määrin, että alueen koulut ovat joutuneet reagoimaan tilanteeseen. 

Pöytyän Yläneellä susien liikkumiseen on varauduttu jo vuosien ajan tekemällä koulukuljetuksiin reittimuutoksia. Mynämäen kunnalla on lähes 30 lasta susivaaraan liittyvien kuljetusten piirissä. Nousiaisten kunnassa on mahdollista anoa kilometrikorvauksena maksettavaa saattorahaa oppilaiden koulukuljetuksiin susien aiheuttaman vaaran vuoksi. Turussa mietitään myös koulukyytien järjestämistä Paattisten ja Tortinmäen alueilla. Myös Vahdolla, Laitilassa ja Aurassa ovat susilaumat liikkuneet ja aiheuttaneet vahinkoa asutuksen parissa. Tilanne on kuntalaisten kannalta kestämätön.

Viime aikoina on viikoittain saanut lukea alueen lehdistä raadelluista eläimistä ihmisten pihoilla ja pelloilla. Karkein tapaus sattui Nousiaisten keskustan liepeillä koulujen läheisyydessä. Yksittäisistä susista ei ole kyse, sillä silminnäkijähavaintojen mukaan laumoissa on ollut parhaimmillaan jopa viisi yksilöä. Tämän lisäksi ainakin osaan tapauksista on suhteellisella varmuudella osallistunut pannoitettu alfanaaras.

Nousiaisissa lähes kaikki kunnanvaltuutetut allekirjoittivat valtuustoaloitteen sudenkaatolupien anomiseksi. Ympäristökunnilta on odotettavissa tukea, jotta susien hoitosuunnitelmaan voitaisiin vaikuttaa. Kaatoluvat perustuvat pääsääntöisesti susien aiheuttamiin vahinkoihin, eikä pelko riitä kaatoluvan perusteeksi. Vahingot koti- ja tuotantoeläimille ovat kuitenkin jo kiistatta ylittäneet sietorajan. Ei liene tarkoituksenmukaista odottaa jopa ihmisiin kohdistuvia vahinkoja ennen kuin tilanteeseen reagoidaan.

Päätösvalta poikkeuslupien myöntämiseen siirrettiin riistanhoitopiireille vuonna 2008, ja tämän jälkeen kaatolupahakemusten määrä on romahtanut susien tiukkojen suojeluehtojen vuoksi. Nykyisin lupaviranomaisena toimiva Suomen riistakeskus myöntää lupia ainoastaan erittäin painavista syistä eli jo tapahtuneesta laajamittaisesta vahingosta. 

Susien ihmispelon puute aiheuttaa vaaratilanteita sekä ihmisille että eläimille, joiden normaali eläminen on muuttunut susien käyttäytymisen myötä. Normaalisti susi väistää ihmistä ja välttää asutusta, mutta kun sudet eivät enää elä luontaisella tavalla, tulee tilanteeseen puuttua. Susien ihmispelko täytyy palauttaa ja sudet on poistettava koulumatkoihin käytettäviltä alueilta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:  

Mitä hallitus aikoo tehdä paisuneen susikannan vähentämiseksi ja susien ihmispelon palauttamiseksi Varsinais-Suomessa ja

onko hallituksen mielestä aiheellista muuttaa hoitosuunnitelmia ja lupakäytäntöä tarkoituksenmukaisemmiksi?

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2011
Lauri Heikkilä /ps

-----

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen vastaus Eduskunnan sivuilla